Kuorintasukat

Jalat kesäkuntoon!

Pian alkaa ballerina- ja sandaalikausi, ihanaa! Se tosin tarkoittaa sitä, että jalkojen on oltava kesäkunnossa. Siispä tilasin kuorintasukat Dermosililtä, ja johan jalkojen iho pehmeni! Nää on kyllä älyttömän hyvät, käytin nyt toista kertaa. Suosittelen!

Parsapiirakka

Resepti vapuksi

Tässäpä kiva piirakan ohje vaikka vappuaatoksi!

Lohi-parsapiirakka

Pohjaksi valmis ruispohja

Täyte:

n. 400g vihreää parsaa

150 g kylmäsavulohta

1 sipuli

1,5 rkl öljyä

1 prk ruokakermaa

2 kanamunaa

1,5 tl suolaa

ripaus mustapippuria

Valmis taikina (tai googlaa ruistaikinan ohje) piirakkavuokaan. Kuori parsat nupun alapuolelta ja leikkaa tyvestä puumainen osa pois. Ryöppää parsat upottamalla ne kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen 2 minuutiksi. Jäähdytä parsat kylmällä vedellä lävikössä. Leikkaa lohiviipaleet pinemmiksi, kuori ja hienonna sipuli ja kuullota se. Sekoita kananmunat ja kerma keskenään, mausta. Levitä täytteet piirakan päälle ja paista 225 -asteessa n. 25 minuuttia. 

Ryijykassi

Ja ihanat tyynyt

Kirpparipöydän pitämisessä on se huonohko puoli, että samalla tulee itsekin kierreltyä ja katseltua, eikä heräteostoksilta voi välttyä. Tässä pari viikonlopun kirppislöytöä, hauska ryijystä tehty kassi ja ihanat tyynyt tytön huoneeseen, josta samaa sarjaa jo löytyykin. 

Toinen osa

Joogasalin naisista

13. Rain Mitchell: Opetuksia 

Kolmastoista kirja tänä vuonna oli tämä Joogasalin naisten toinen osa. Ihan jees, ei mikään maata mullistava ja lopusta jäi sellainen olo että kolmaskin osa tulee, ellei ole jo ilmestynyt. 

Kolmården

Kesälomareissu 2015, osa III

Kolmas ja viimeinen (kilometrin mittainen) osa viime vuoden kesälomareissusta tulee tässä, muut postaukset näet täältä ja täältä!

Hotelli Villa Bråvikenistä suuntasimme aamulla kohti Kolmårdenia, jonne olikin vain n. 10 km matka. Saimme ajaa suoraan heidän oman hotellinsa (Vildmarkshotell) parkkipaikalle, ja käydä hakemassa noutopisteeltä liput eläinpuistoon sekä huoneen avaimen. Sitten vain takaportille odottamaan puiston aukemamista! (liput saa hakea klo 9 alkaen ja portit aukeavat klo 10). 

Olin etukäteen lukenut muiden vinkkejä siitä, että takaportilta sisääntulijoiden kannattaa suunnistaa ensimmäiseksi Safarille, ennenkuin valtaosa pääportilta tulijoista ehtii sinne saakka. Niin siis teimme mekin ja kävelimme suoraan Safarijonoon, josta selvisimme ihan muutaman minuutin jonotuksella! Ruuhka-aikoina kun jonotus saattaa olla jopa tunninkin, ainakin muiden kirjoitusten perusteella! Safari kannattaa ehdottomasti kokea, oli upea juttu. Vaunussa sai valita suomenkieleisen selostuksen, ja koko safari kesti kauemmin kuin luulimme, ehkä n. 20-25 minuuttia. Safarilta avautuivat hienot näkymät merelle ja eläinten aitauksiin, mm. kirahvit näkyivät todella hienosti. Muutamia eläimiä ei näkynyt lainkaan, mutta ihan tarpeeksi kuitenkin. 

Safarilta lähdimme pikkuhiljaa tutustumaan muuhun puistoon, pysähdellen eläinten kohdalla hetkeksi katselemaan niiden touhuja. Useimmilla aitauksilla oli erikseen näytösajat, mutta me emme näihin tähdänneet ihan ajankäytönkään vuoksi. 

Puistohan on valtavan suuri (pituus n. 1,5 km) joten melkoista vauhtia saa pitää jos sen aikoo yhdessä päivässä kiertää. Olimme tyytyväisiä kahden päivän varaukseemme, jolloin ensimmäisenä päivänä ei iskenyt paniikkia kaiken näkemisestä ja kokemisesta. Ehdimme siten viettää hyvän tovin isossa leikkipuistossakin, sekä etenkin Bamsen maailmassa, joka oli tytön mielestä eläinpuiston parasta antia! Siellä kun pääsi vähän suurempiin vuoristoratoihin ja sai viilentää itseään melkoisen kuumana päivänä suihkulähteessä :) 

Bamsen maailmasta

Iltapäivällä kävelimme rauhakseen takaisin päin, ja koska satuimme sopivasti delfinaarion kohtaan esityksen ollessa alkamaisillaan, päätimme jonottaa saman tien myös sinne. Delfiinishowta oli etukäteen kehuttu mitä upeimmilla ylistyssanoilla, mutta omasta mielestäni se ei juurikaan eronnut Särkänniemessä näkemistämme esityksestä. Delfiinishown kesto oli n. 20 minuuttia. 

Delfinaarion jälkeen palasimme takaisin hotellille, koska halusimme ehtiä testaamaan myös sen kylpylän. Kylpylään päästessämme ihmettelimme hyvän tovin sen pienuutta, eli yhtä allasta, kunnes bongasin seinässä opastekyltin; kylpylä jatkuikin alakerrassa :D

Sieltä löytyikin sitten lasten alla, poreallas, villivirta sekä ulkoallas. Kylpylässä lilluimme rentoutumassa muutaman tunnin kunnes oli pakko lähteä ennenkuin hirmunälkä yllätti. 

Syömässä käytiin illalla tietenkin hotellin omassa ravintolassa, tarkoitus oli syödä listalta mutta illallisbuffetin ollessa vielä tarjolla kallistuimme kuitenkin siihen. Huoneeseen päästyämme emme paljon jaksaneetkaan kuin kaatua sänkyyn (ja ihailla jo toista iltaa peräkkäin upeaa kesäistä täysikuuta). 

Kolmårdenin hotellin huoneesta ei tullutkaan otettua kuvaa, siellä oli melko pienehköt päivitystä kaipaavat huoneet, mutta yhdeksi yöksi varsin kelvolliset. 

Aamiaisesta sen verran, että se oli aika kaoottinen, kun suurin osa lapsiperheistä oli samaan aikaan syömässä; astiat ainakin loppuivat pariin kertaan kesken.

Toisena päivänä Kolmårdenissa kiersimme puiston ympäri toiseen kertaan vähän nopeammassa tahdissa, sen sijaan aikaa annoimme lisää tytön lemppareille eli vuoristoradoille; jostain syystä jonoa oli yllättävän vähän ja menimme kummatkin vuoristoradat moneen kertaan. Toisen päivän sykähdyttäin eläinhetki oli tiikerin näkeminen 10 cm päästä. Välissä tosin turvalasi, mutta mahtava kokemus kuitenkin!

Iltapäivällä olikin aika lähteä ajelemaan takaisin Tukholmaan iltalaivaan. Lähtöselvityksessä meitä odotti mieluisa yllätys, hyttimme oli nimittäin upgreidattu de luxe-hytiksi! Cheers SilJa Line, olihan se mukavaa nauttia kylmästä kuohuviinistä hiostavan päivän päätteeksi sekä vähän tilavammasta hytistä! 

Paluumatkalle olin varannut meille vanhan kunnon buffetillallisen. Jo viime vuonna yllätyin, pitkästä aikaa kun laivalla tuli oltua, buffetin nykytasosta. Sehän on ihan huippu! Ei mitään örvellysmeininkiä vaan todella hyvää nykyaikaista, trendikästä ruokaa ja juomaa. Nam!

Ilta päättyi meillä Muumidiscoon, jossa hauskan yhteensattuman kautta tanssahteli myös kaverit naapurista :) Samalla laivalla kotiin vuoden Ranskan reissun jälkeen palasi myös tämä perhe, jotka pitikin käydä toivottamassa tervetulleiksi Seinäjoelle!

Aamulla olikin vuorossa aikainen herätys autokannelle ja kotiin ajelun aika, siinäpä se kesälomareissu 2015!

Kylmänä kevätiltana

Keittiössä

Perjantai-iltana oli hyytävä ja hämärä sää, kylmä, tuuli ja satoi räntää...juuri sopiva ilta työviikon päätteeksi polttaa takkaa, sytytellä kynttilöitä ja vain oleilla. Tässä keittiön nurkkahyllyltä pari kuvaa.

Taulun tekstiä ei ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi!

Toivottavasti pian lämpenee!

Mitä minulle kuuluu?

Blogeissa kiertävä kysymyssarja

Miten voit?

Ihan hyvin, terveenä tässä ollaan! 

Mitä toivot tällä hetkellä?

Ihanaa, lämmintä kesää. Sitä, että saadaan ne terassin aidat tehtyä ja piha kuntoon toukokuun aikana. Lottovoittoa. 

Mitä olet syönyt tänään?

Aamupalaksi poikkeuksellisesti kotona kaksi ruisleipää ja kahvia (yleensä syön vasta töissä), aamupäivän tauolla omenan ja muutaman kuivatun banaanilastun sekä jälleen kahvia. Vettä ja tietenkin aamupillerit (tällä erää kierrossa kalsium, maitohappobakteeri ja sinkki). 

Mikä on suosikkihedelmäsi?

Banaani. Meillä on melkein aina banaaneja, ne on niin helppoja. 

Mitä ajattelit tehdä huomenna?

Nukkua vähän pidempään kuin viikolla ja käydä aamulenkillä. Päivällä menemme katsomaan muodostelmaluistelujoukkueiden  viimeiset esitykset tämän kauden kisaohjelmista. Pihallakin olisi mukava puuhastella, alkuillasta on mindfulnessin vuoro ja sen jälkeen lauantaisauna. 

Kenen kanssa nukuit viimeksi?

Nukun joka yö aviomiehen kanssa ja edelleen joka yö 6-vee hiippailee jossain vaiheessa meidän väliin. 

Mitä luet tällä hetkellä?

Nyt on kesken Judith Orloffin Myönteinen energia ja Joogakoulun naisista toinen osa. 

Viimeksi katsottu elokuva?

En nykyään katso elokuvia juuri lainkaan, joten viimeisin on Onnelin ja Annelin talvi. 

Kuka soitti sinulle viimeksi?

Aviomies. 

3 viimeksi tullutta tekstiviestiä?

Kuten varmaan kaikilla, whatsapp on enemmän käytössä: 1. Juuuu 

2. Joo mietin ite samaa (*mietiskelevä hymiö*) mut joo ei sitä tiedä (*voitonmerkkihymiö*)

3. Marjan kautta tee tilaus (*hymiö*)

Mitä lukee viimeksi lähettämässäsi tekstiviestissä?

Ollaan kotona puoli neljän jälkeen. 

Kuka kirjoitti sinulle viimeksi facebookin chatissa?

Ei kukaan koska en ole facessa. Työni puolesta saatan kyllä pian sinne joutua liittymään. 

Mille nauroit viimeksi?

Oikein kunnolla aamulla jollekin tytön hömpötykselle. 

Viimeisin ostos?

Postista hain eilen paketin jossa oli muutama geelikynsilakka. 

Mitä pelkäät?

Kovaa tuulta ja myrskyä. Ylipäänsä onnettomuuksia ja menettämistä. 

Minne haluaisit matkustaa juuri nyt?

Karibialle ja/tai Meksikoon. 

Mitä toivot syntymäpäivälahjaksi?

Haluaisin uuden kellon, joskin toivon saavaani sen jo äitienpäivänä. Haaveilen myös Kalevalakoru äiti-lapsikorusta ja pienistä timanttikorvakoruista. :D

Villa Bråviken

Kesälomareissu 2015, osa II

Kahden päivän ALV-session jälkeen ajelimme n. 150 km Kolmårdeniin, ja siellä eläinpuiston läheisyydessä sijaitsevaan ihanaan vanhaan kartanohotelliin Villa Bråvikeniin. Olin varannut hotellin netistä yhdeksi yöksi, koska halusimme viettää myös eläinpuistossa kaksi päivää, mutta kaksi yötä heidän omassa hotellissaan olisi tullut mahdottoman kalliiksi. 

Villa Bråvikenissä meidät otti vastaan paikan emäntä, ilmeisesti isäntäpari tekee melkoisen paljon itse hotellissaan, jossa he myös asuvat. Hotellissa ei ole ravintolaa, jonka jo etukäteen tiesimmekin, mutta sieltä olisi ilmeisesti autettu valitsemaan ravintola lähettyviltä. Me olimme syöneet jo aiemmin, ja varautuneet iltaan omilla eväillä. Niin näkyivät muutkin vieraat tekevän, hotellin pihalla oli pöytäryhmiä joihin oli mukava asettua nauttimaan eväistä ja hienoista maisemista merelle lämpimänä kesäiltana. 

Hotellin huoneet olivat kauniisti remontoituja, sängyt ja kylpyhuoneet uusittuja mutta huoneesta löytyi myös vanhaa, kuten meillä ihania pinnatuoleja. Meillä oli parvekkeellinen huone joka harmiksemme kuitenkin oli takapihalle päin, joten merelle tuijottelu jäi ikkunamaisemien varaan. Parveke oli myös hyvin pieni eikä siellä ollut edes kalusteita, joten siellä istuskelu jäi pois illanvietosta. 

Hotellin ulkotilat sen sijaan kaipaavat vielä viimeistelyä, joskaan en tiedä onko tarkoituskin pitää puutarha luonnontilassa. Mahdollisuuksia olisi vaikka mihin, mikäli isäntäpari haluaa pihaa kunnostaa. Maisemat joka tapauksessa olivat kauniit!

Lämpimän kesäillan kruunasi upea täysikuu meren yllä, jota hämärän tultua jaksoimme hetken ulkosalla ihastella.

Villa Bråvikenin aamiainen oli katettu kauniisti alakeraan ruokasaliin/aulaan, tarjolla oli ihan perusaamiainen mutta runsaampana kuin kuvittelin. Kaikki oli laitettu kauniisti esille ja etenkin tuore leipä ja hedelmät tekivät hyvin kauppansa. 

Yöpyminen Villa Bråvikenissa oli mukava ja vähän erilainen kokemus matkan varrella, eikä edes kovin kallista. Hyvä vaihtoehto välietapiksi  tai yöpaikaksi mikäli ei halua olla yötä Kolmårdenin omassa hotellissa. 

Vihdoin uuden kesän kynnyksellä: Kesälomareissu 2015, osa I

Menomatka laivalla ja Astrid Lindgren's Värld

Kesäloman alkuun lähdimme reissun päälle, jo toista kertaa Ruotsiin. Syynä reissukohteen valintaan oli lähinnä se, että satuimme voittamaan vuoden 2014 käynnin jälkeen uudet kahden päivän liput ja mökkimajoituksen Astrid Lindgrenin maailmaan, ja päätimme loppuviimein käyttää tämän mahdollisuuden itse. 2014 reissusta voi muuten lukea täältä ja täältä.

Tällä kertaa nousimme laivaan Helsingistä, koska halusin laivalle vähän enemmän aikaa kuin Turun iltalaivoilla olisi käytettäväksi. Olin varannut Silja Serenaden A-hytin, lähtö oli kello 17. Laivalla ehdimmekin illan aikana ihastella maisemia kannella, käydä leikkipaikassa ja tax freessa kaikessa rauhassa ja illallistaa ravintolassa.  Illallisen jälkeen menimme vielä katsomaan lasten showta, joka olikin tytön mielestä ihan huippu juttu. 

Aamulla olisimme saaneet nukkua vähän pidempään kuin Turun laivoilla, mutta aikaero teki tepposet ja olin asettanut herätyksen tuntia liian aikaisin! No, olimmepa aamiaisella ensimmäisten joukossa...

Ruotsiin päästyämme lähdimmekin heti ajelemaan kohti Vimmerbytä, joskin melko alkumatkasta pysähdyimme nauttimaan kupposet kahvia huoltoasemalla. Ruotsissa ei muuten ole samaa huoltoasemakulttuuria kuin meillä, tarjonta on aika ankeaa ja varsinkin vessat saattavat olla melko sottaisia ja jopa ulkona! 

Vimmerbyhyn saavuimme alkuiltapäivästä, ja saimmekin heti mökkimme. Asetuimme nopeasti taloksi ja sitten minä ja tyttö lähdimme jo kävelemään kohti ALV:tä (matkaa mökkikylästä n. 300-500 metriä) miehen jäädessä hetkeksi toipumaan 300 km ajamisesta. 

Paikan ollessa tuttu, päätimme ehtiä katsomaan ainakin Ronja Ryövärintyttären esityksen, joka viime vuonna jäi välistä. Lisäksi satuimme paikalle Pienen Kulkurin esitykseen sekä Pepin ollessa paikalla talossaan, joten nämä riittivätkin ensimmäisen päivän kokemuksiksi. 

Illalla olimme niin väsyneitä, että tilasimme vain pizzat suoraan mökkiin, kuinka kätevää! Monet näkyivät grillailevan kertakäyttögrilleillä mökkien pihoilla, me emme sitä olleet tajunneet. 

Pieni Kulkuri

Ryövärit

Mökki itsessään oli siisti ja sopivan kokoinen. Sänkypaikkoja oli viidelle hengelle, keittonurkkaus, astiat, wc ja suihku kuuluivat varustukseen. Aamiaisen olisi voinut varata erikseen (Marikin keittöstä), mutta me tyydyimme omiin eväisiin. Mökkikylässä oli muutamia pienempiä leikkipaikkoja, yksi iso ja minigolf. Ei hullumpi majoitusvaihtoehto!

Meidän söpö pieni mökki!

Toisena päivänä ajoimme jo auton ALV:n pääparkkiin ja olimme paikalla mekein heti avaamisen jälkeen. Toisen päivän agendalla oli lähinnä Eemelin esityksen seuraaminen ja muutoin mentiin vähän fiiliksen mukaan; mitään toista esitystä emme tainneetkaan silloin enää katsoa, sen sijaan kävimme viimeksi väliin jääneessä Saariston lasten elämästä kertovassa "tarinajunassa", joka osoittautui ainakin tytön lempijutuksi. Ehdimme myös tutustua muutamaan uudelta tuntuvaan juttuun (mm. poliisitalon vankiselleihin, joissa ainakin yhdessä olikin kuorsaava asiakas), joita ei ennen ollut ehtinyt niin koluta läpi. Tästä siis huomaa paikan suuruuden ja yksityiskohtien määrän, olimmehan tavallaan puistossa jo neljättä päivää ja edelleen uusia asioita ilmaantui eteen! 

Hopsu-laivalla

Pepin sänkyä piti toki kokeilla!

Eemelin kanssa pääsi lähietäisyydelle.

Iltapäivällä olikin aika sanoa ALV:lle hyvästit (todennäköisesti emme nyt enää tänne palaa) ja lähteä ajelemaan kohti Kolmårdenia. 

Edelleenkin suosittelen erittäin lämpimästi ALV:tä, mikäli Astrid Lindgrenin sadut ovat yhtään tuttuja! Huippupaikka!

Jatkoa seuraa...

Uusi Luiska

Olen myyty!

Tätä ei tosiaankaan tapahdu usein eikä tämä ole normaalia arkeani. Nyt kuitenkin eräs pitkäikäinen (materialistinen) haaveeni on toteutunut ja omistan toisen merkkilaukkuni. Säästäänhän piti taas ja kauan (ensimmäiseen Vuittoniin säästin muistaakseni pari-kolme vuotta) koska ei meillä ole yhtään sen kummemmin löysää rahaa kuin varmaan muillakaan asuntovelallisilla lapsiperheillä. Loppuviimein sain bongattua hyvähintaisen laukun käytettynä Vestiare Collectionilta (ranskalainen merkkituotteiden second hand) ja nappasin sen itselleni. 

Vestiarehan toimii käytettyjen merkkituotteiden maailmanlaajuisena välityskauppana. Homma toimi todella hyvin, tilasin haluamani laukun, maksoin sen luottokortilla ja jo muutaman päivän kuluttua sain viestiä että tilaamani laukku on saapunut sen alkuperäiseltä omistajalta Vestiarelle tarkistettavaksi. Sitten vain odottelemaan tarkistuksen tuloksia, ja pian sainkin jo viestin että laukku on läpäissyt tarkastuksen (on aito ja hyväkuntoinen) ja lähtee Ranskasta kohti uutta kotia. Vielä muutama lisäpäivä odottelua ja sitten sainkin hakea ulkoapäin karun näköisen pahvipaketin ihan tuosta lähikauppa Salesta :D

Laukku oli paremmassa kunnossa kuin odotinkaan, ei mitään käytön jälkiä edes sisällä. Ainoa kolhu oli tuossa laatikossa, jossa on pieni repeämä. Sain laukun mukana siis laatikon, dustbagin ja alkuperäisen kuitin mukaan lukien tietenkin Vestiaren tarkistuskuitin.  Lisäksi erityisen tyytyväinen olen laukun mukana tulleeseen olkahihnaan, joka käy nyt myös isompaan laukkuuni.

En voisi olla enempää tyytyväinen, nyt vain odottelemaan ensimmäistä käyttökertaa!

Kolmen ruokalajin päivällinen

Ruuan jämistä

Eräänä sunnuntaina meillä syötiin hienosti päivällinen (kello kolmen aikaan...) alku- ja jälkiruokineen. Harrastan tätä joskus, ehkä muutaman kerran vuodessa suunnitellusti, mutta nyt kolmen ruokalajin ruokailu olikin yllättävä valinta, kun aloin kaivella kaappeja ja totesin siellä olevan runsaasti kaikkea pilaantuvaa tai unohtunutta. Niinpä päätin hävikin pienentämiseksi värkkäillä jotain extraa:

Alkuruuaksi heitin uunivuokaan tortillasipsipussin (2 kpl) loput, avatun tex mex cheese sauce -purkin jämät ja yhden juuston lopun, jota ei saanut enää höylättyä; murustelin sen siis mukaan. Laitoin vuuan uunin alaosaan lämpenemään samalla kun paistoin "pääruuaksi" kanakoipia. 



Aika aneemiselta näyttää, mutta hyvää se oli!

Itse ruokana siis oli ihan kanankopipia (iso paketti pois pakastimesta tilaa viemästä) ja riisiä soijakastikkeella. 

Jälkiruuaksi pilkoimme hedelmäsalaatin, sillä meillä oli poikkeuksellisen paljon hedelmiä tarjolla ja tiesin että ainakin banaanit ehtivät mustua ennen kuin ne ehtii syömään. Salaattiin siis laitettiin banaania, omenaa, kiiviä ja appelsiinia, mehuksi avattu omenamehun loppu. Ja se kerma, siinä oli päiväys edellisenä päivänä (jäänyt pääsiäiseltä ylimääräistä), mutta hyvin vielä pystyi käyttämään hedelmäsalaatin kaverina :)

Pointti on se, että pyrin, kuten varmaan kaikki muutkin, vähentämään hävikkiruuan määrää sekä paremmalla ruokasuunnittelulla että tällaisella satunnaisella kaappien tarkastuksella. Lisäksi tämä postaus toimii eräänlaisena alustuksena seuraavaan postaukseen, jossa esittelen uuden ostokseni. Tälläkin tavalla siis voi ja pystyy pihistellä!

Se aika vuodesta

Rusketusta pintaan!

Huhtikuussa alkaa aina se kausi, kun alan kaivata vähän sävyä ihooni. Ikävä myöntää, mutta ihannoin päivettynyttä ihoa, ja otankin aurinkoa huolimatta sen vaaroista. Toki yritän suojautua rasvoilla mahdollisimman hyvin, varsinkin kesän alussa ja aina ulkomailla.
 

Nyt keväällä kun iho kaipaa väriä, alkaa mulla itseruskettavien kausi. Muutaman kerran viikossa kun muistaa rasvailla, niin sekin jo auttaa. Vartalolle olen löytänyt nyt hyvän tuotteen Avonin valikoimista, moussemaisen ruskettajan, joka tekee heti kivan sävyn, eikä sillä pysty juurikaan mokaamaan. Kasvoilla olen nyt käyttänyt tätä Yves Rocherin rasvaa, mutta sen ollessa melkein lopussa aion kyllä kokeilla jotain muuta merkkiä; mielestäni tämä ei tuo rusketusta kasvoille tarpeeksi.

Tänä vuonna aion kokeilla ensimmäisen kerran aurinkokapseleita, joiden pitäisi suojata ihoa, mutta myös nopeuttaa ja syventää rusketusta. Eräältä työkaverilta ainakin sain positiivista viestiä näistä, koska viikon Kanarian reissun jälkeen hän oli kuin papu kapseleita syötyään. 

Muutoin ihon ollessa talven jäljiltä kalpea, käytän näitä hehkua tuovia päivä- ja yörasvoja, jotka nekin Avonilta. Päivävoiteissa onkin tärkeä aurinkosuoja mukana.

Kivaa viikonloppua!